Kirjoittaako julkisesti vai salaa?

Aiempi blogini jota kirjoitin, ei ollut mitenkään salainen, mutta en mainostanut sitä alkuun kenellekään tutulle. Tuntui jotenkin hävettävältä tunnustaa, että minulla on ylipainoa ja yritän laihduttaa - ihan kuin kukaan ei näkisi että liikakiloja on kertynyt, tai että olen saanut painoa pois vain lihoakseni uudestaan. Vuosien varrella moni ystäväni tai tuttuni sai tavalla tai toisella tietää blogistani, mutta en silti lähtenyt mainostamaan asiaa esim. Facebookissa. En myöskään koskaan postannut kasvokuvia, vaan rajasin kasvoni kuvien ulkopuolelle sillä en halunnut kenenkään tuntemattoman tunnistavan minua missään. 

Alkuun en itse asiassa kertonut edes miehelleni vanhasta blogista, vaan kirjoitin ensimmäiset kuukaudet salaa. Eihän salaa syöminen enää olisi salaa syömistä, jos siitä kirjoittaa blogissa jota puoliso seuraa? Loppujen lopuksi, vaikka jossain vaiheessa kerroinkin miehelleni että kirjoitan blogia, en tiedä kävikö hän lukemassa sitä koskaan. Hänelle ei kuulemma ole mitään väliä mitä painan, kun rakastaa joka tapauksessa. 

Nyt päätin, että kirjoitan tätä blogia täysin avoimesti. En vielä tiedä kuinka paljon kuvia tulen täällä julkaisemaan, katsotaan miten tämän kirjoittaminen lähtee etenemään. Olen kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen, että ehkä tämä jojoilu ja salaa syöminen voisivat olla paremmin hallittavissa jos teen niistä julkisia. Tajuan toki itsekin, miten hassua on syödä suklaata ja piilottaa karkkipaperit roskiksen pohjalle, mutta sisäänrakennettu häpeän tunne ja halu piilottaa todisteet "kielletyn" herkun syömisestä ovat tähän mennessä olleet liian voimakkaat jotta voisin vain rennosti heittää roskat päällimmäiseksi. Samalla tavalla on tuntunut jotenkin hassulta kirjoittaa julkista blogia mutta salata sen olemassaolo omilta läheisiltä. 

Mitään pilkuntarkkaa ruokapäiväkirjaa tästä tuskin tulee, mutta se ei olekaan tämän blogin tavoite. Eniten toivon tästä blogista paikkaa jonne avautua jojoilua aiheuttavista asioista. Yritän siis vähitellen päästä eroon herkkujen syömisen aiheuttamasta häpeästä, ja ehkä sen myötä voisin päästä eroon myös salaa syömisestä. Toivon, että tämän blogin avulla saisin edes vähän hillittyä hallitsemattomia herkuttelukohtauksia ja salasyömistä ja samalla painon nousua raskausaikojen  jälkeisiin huippulukemiin...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pidemmän tähtäimen ratkaisu

Kokeiluun 5:2

Karkiton toukokuu - kun on vähän pakko